"Hyvää oppia elämään" : vanhempien ajatuksia käsityön valitsemisesta valinnaisaineeksi yläkoulussa

Objectives. The aim of this study was to find out in what kind of factors parents explain their child's decision to select or not to select crafts as an optional subject. The research question was: How do a student's parents explain the choice of taking crafts as an optional subject in 8th and 9th grade? The question was then divided in three sections of how parents explain the decision in different situations; when the student is going to elect crafts, when the student is unsure of what to select and when the student has decided not to select crafts as an optional subject. Parents' point of view to a child's optional subject election has not been studied previously. Methods. The answer to the research question was examined from a data collected with an internet based question form. The data was collected from the parents of 7th graders in the autumn 2013. Craft teachers all over Finland received the form to be sent out to 7th graders' parents through TAO, technical work teacher union and TOL, textiles teacher union. The question form was answered 1397 times of which 1019 answers were relevant from the point of view of this study as they had answered to the question where the parent was asked to explain the previous question of to choose or not to choose crafts as an optional subject. The data was analyzed using content analysis with atlas.ti computer program. Results and conclusions. The answers were coded in five main categories (positive, unsure, negative, other and parents' attitudes and estimations of the child's motives). At the end the answers were categorized in three groups depending if the child will elect crafts, is still unsure, or if the child will not elect crafts as an optional subject. The results can roughly be put in six different groups. Among students who were electing crafts were two groups: respondents who were interested or liked crafts and respondents who elected crafts to balance the academic subjects. Among students who were still unsure of the election were two groups as well: people who didn't yet know what to choose and people who possibly might elect crafts if there was space after electing the more important subjects. Among students who had decided not to elect crafts formed two groups again: Respondents who were not interested in doing crafts and respondents who might have been interested but were more interested in other subjects. This study gives information about who are in the target group of selecting crafts and in what reasons crafts are selected as an optional subject. This study might give advantage to people who teach crafts as they might get more possibilities to influence on more students to choose crafts as an optional subject in the future.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisilla tekijöillä vanhemmat perustelevat lapsensa päätöstä valita tai olla valitsematta käsityö valinnaisaineeksi. Tutkimuskysymys oli: Miten oppilaan vanhemmat perustelevat käsityön valitsemista valinnaisaineeksi 8 ja 9 luokalla? Tutkimuskysymys eroteltiin kolmeen osaan: miten vanhemmat perustelivat valinnan eri valintatilanteissa; silloin kun oppilas aikoo valita käsityön, silloin kun oppilas on vielä epävarma valinnasta ja silloin kun oppilas ei valitse käsityötä. Vanhempien näkökulmaa lapsen valinnaisainevalintaan ei ole aiemmin tutkittu. Menetelmät. Vastausta tutkimuskysymykseen etsittiin e-lomakkeella kerätystä aineistosta. Aineisto kerättiin 7. luokkalaisten vanhemmilta syksyllä 2013. Käsityönopettajille ympäri Suomen lähetettiin Teknisen opettajien liitto TAO ry:n sekä Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n kautta pyyntö välittää kyselylomake 7. luokkalaistensa vanhemmille. Lomakkeeseen vastattiin 1397 kertaa, joista 1019 vastauksessa vastattiin myös tämän tutkimuksen kannalta olennaiseen laadulliseen kysymykseen, jossa vanhempaa pyydettiin perustelemaan lyhyesti käsityön jatkovalintaa koskenut kysymys. Aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisesti atlas.ti-ohjelmaa apuna käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaukset luokiteltiin eri koodeiksi, joista jokainen kuului yhteen viidestä kategoriasta (myönteiset, epävarmat, kielteiset, muut sekä vanhempien asenteet ja arviot oppilaan motiiveista). Lopuksi vastaukset kategorisoitiin sen mukaan, valitseeko lapsi käsityön, onko hän vielä epävarma valinnasta vai eikö hän valitse. Tulokset voidaan karkeasti jakaa kuuteen eri luokkaan. Valitsijoissa oli kaksi luokkaa: he, jotka pitivät tai olivat kiinnostuneita käsitöistä sekä he, jotka valitsivat käsityön vastapainoksi lukuaineille. Epävarmoissa vastaajissa oli myös kaksi luokkaa: he, joilla ei vielä ollut tietoa valinnoista sekä he, jotka mahdollisesti aikoivat valita käsityön mikäli kiinnostavampien aineiden valitsemisen jälkeen jää vielä tilaa. Vastaukset, joissa käsityötä ei aiottu valita, jakautuivat jälleen kahteen ryhmään. Toisilla ei ollut kiinnostusta käsityötä kohtaan ja toisilla puolestaan kiinnostusta saattoi olla, mutta muut aineet kiinnostivat enemmän. Tämän tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, ketkä ovat käsityövalinnan kohderyhmää ja millä perusteilla käsityö valitaan. Näin ollen opettajallakin saattaa olla jonkinlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että useampi oppilas valitsisi käsityön valinnaisaineeksi tulevaisuudessa